Isä Meidän – rukous

By EsaKulttuuri, Saarna, Saarnaperustelut, Teologia, , , , With 0 comments

Isä Meidän

Kaipaamme rukoilla kuin Jeesus. Isä Meidän – rukous on ikkuna, jonka läpi avautuu varhaisjuutalainen rukouselämä. Ymmärtämällä mitä juutalaisen Jeesuksen usko oli ruokimme omaa rukoustamme ja uskoamme.

ASTUTAAN TALOON

Useat meistä kaipaamme samaa evankeliumeista havaittavaa syvyyttä rukouselämäämme kuin Jeesuksella oli. Toistojen määrästä päätellen Jeesus eli rukoillen. Toisinaan rukoilijan jäädessä sanattomaksi, niin ainakin minulle on useasti käynyt, kaipaamme tietää vastauksen, mitä Jeesus rukoili.

Toistojen määrästä huolimatta lyhyt Isä Meidän – rukous on lähes ainut ikkuna Jeesuksen rukoukseen. Niin kuin ulkoapäin ikkunan pintaa katsellessa emme välttämättä näe talon sisälle. Ikkunan ominaisuuksista riippuen se saattaa jopa peilata talon ulkopuolista maisemaa sulkien näkökenttämme talon sisälle. Talo sisältäpäin jää meille vieraaksi.

Usealla Isä Meidän – rukouksen suhteen on sama tunne. Sanat ja rukouksen muoto ovat kyllä tuttuja ulkoapäin, mutta usein toistettaessa sanat jäävät ulkokohtaisiksi ja kaipaisimme päästä heijastuspintaa syvemmälle, sisälle. Ulkokohtaisuuden sijaan kaipaamme vastausta: miltä tämä rukous näyttää talon sisäpuolelta katsottuna?

Rukous oli tärkeä osa Jeesuksen harjoittamaa uskoa. Tässä kirjoitussarjassa (joka seuraa 2.2.2014 aloittamaani Isä Meidän-saarnasarjaa Keravan helluntataiseurakunnassa) Jeesuksen uskosta ja erityisesti Isä Meidän – rukouksesta pyrimme astumaan taloon sisälle ja ymmärtämään Jeesuksen asuinympäristöstä käsin, toisen temppelikauden juutalaisena, mitä oli Jeesuksen usko ja kuinka se ruokkii meidän uskoamme 2000-luvun Suomessa.

JOKAISEN KOTI ON JOSSAKIN

”Jokainen meistä on jostakin kotoisin.” Lause iskostui mieleeni, kun kuuntelin Marc Turnagen luentoja Uuden testamentin juutalaisista taustoista. Hän lisäsi alustuksissaan toistuvasti tärkeän tulokulman Jeesuksen elämän ja opetusten ymmärtämiseen: lapsuuden koti ja perhe, asuinpaikka, äidinkielemme ja kotoinen kulttuurimme määrittävät meitä ketä me olemme. Samalla tavoin usein rukoillessaan Jeesus kävi sisälle taloon. Hän rukoilijana oli kotoisin toisen temppelikauden juutalaisuudessa, kun hän astui sisään synagogiin ja galilealaisena pyhiinvaeltajana Jerusalemin temppeliin.

On turvallista olettaa, että varhaisjuutalaiset rukoukset ja raamatunlukukappaleet ravitsivat pöydän antimina Jeesuksen ja hänen seuraajiensa rukousta. Tästä syystä Isä Meidän – rukouksen selittämisen neljä pöydänjalkaa ovat: Jeesuksen ajan kulttuuri, kieli, historiallinen tilanne ja juutalainen teologia, joiden varaan pöytälevy on turvallista asettaa aterioimista varten. Kielikuvaa vaihtaen: uskollamme on historialliset juuret, jonka multavaa maaperää ajankulkukaan ei ole pystynyt tuhoamaan. Historian maaperästä oppineena lannoitamme myös oman rukouksemme maaperää, josta kasvaa hedelmää kantava rukouselämä.

Opetussarjassa Isä Meidän – rukouksesta astumme sisään Jeesuksen ajan juutalaiseen taloon. Pyrimme ymmärtämään mistä Jeesus oli kotoisin ja kuinka tämän ymmärtäminen ravitsee meidän uskoamme ja rukoustamme. Tule kuulolle Keravan helluntaiseurakuntaan tai jää seuraamaan tätä blogia, jossa avaan Isä Meidän – rukousta ja siihen liittyviä Jeesuksen opetuksia tämän kevään aikana.