iPad ja Raamattu tekniikan edeltäkävijänä

By EsaKäytännön hengellisyys, Kulttuuri, Teologia, , , , , , , , With 2 comments

Raamattu on ikivanha ja silti aina tekniikan edeltäkävijä. #Best Seller Forever

iPad, Android puhelin tai kotoisasti kännykkä ovat esimerkkejä uusimmista julkaisualustoista, josta Jumalan sana, Raamattu, loistaa lukijansa kasvoille, silmiin ja toivottavasti myös sisimpään saakka. Laitteen appsiverkostossa kilpailee käyttäjänsä huomiosta niin Instagrammin #selfiet, Spotifyn ylistysmusiikki, Youtuben lemppari saarnaajien videot kuin muotoansa muuttanut Raamatun julkaisualusta, sähköinen kirja, joko teksti- tai kuunteluversiona. Toivottavasti sähköinen Raamattu vie usein ajankäytöllisen voiton elämästäsi!

Vielä muutama vuosi sitten kirkkosalien ovien kyljissä oli merkki kännyköiden käyttökiellosta kuten sairaaloissa, lentokoneissa tai muissa vastaavissa paikoissa. Ajat ovat muuttuneet ja kieltomerkit ovat poistuneet, koska kännykästä on tullut puhelimen lisäksi monitoimilaite. Lentokoneissakin kännykkää saa nykyään käyttää Offline-tilassa lentomatkalaisen hyödyntäessä verkosta riippumattomia käyttölaitteen sovelluksia.

Muutoksen mukana useat ovat vaihtaneet vanhan Raamattunsa sähköiseen muotoon. Täysi kännykkäkielto johtaisi yhä useammin seurakunnissa raamattuvyöhykkeettömään tilaan, koska sähköinen Raamattu on se, mitä ihmiset yhä useammin kantavat mukanaan.

Ajan kuluessa Raamattu on käynyt lävitse usean muodon muutoksen. Oheen olen koonnut Raamatun julkaisualustojen kehityshistoriasta valokuvasarjan havainnollistamaan muutosta, miten eri tavoin Raamattua on luettu ja kuunneltu kautta vuosisatojen. Yhteistä kaikille kuville on se, että jokaisena historian ajankohtana Raamattua on levitetty moderneinta tekniikka hyödyntäen. Suurimmat teknilliset murrokset Raamatun välityshistoriassa ovat:

1. Kirjakäärörullat noin 1000-luku eKr. Valmistettu eläinten nahkasta ja myöhemmin Niilin joesta kasvavasta papyrus-ruokokasvista leikkaus- ja sidontatekniikkaa hyödyntäen.

2. Koodeksi eli kirjan nitomisen keksiminen karkeasti yhtä aikaa kun Uuden testamentin kaanon alkoi muotoutua noin 100-luvulla jKr.

3. 1500-luku jKr. ja uskonpuhdistuksen aika. Kirjan painaminen halpeni, kun keksittiin uusi kirjapainotekniikka ns. liikuteltavin kirjaimin painettava kirja. Aiemmin Kiinassa oli keksitty myös modernin paperin esiaste. Ensimmäistä kertaa historiassa oli taloudellisesti mahdollista tuottaa Raamattuja lukijan äidinkielellä ja ostaa kirjaniteitä halventuneen tekniikan ansioista myös rahvaan, köyhemmän väen koteihin. Lukutaito alkoi levitä tämän vuoksi.

4. Ääniteknologian murros alkoi 1900-luvulla. Ääniraamatut ovat olleet suosittuja kohtalaisen pitkään.

5. Sähköinen kirja. 2000-luku. Raamatun lukeminen on helpompaa kuin koskaan.

Lue tai kuuntele Raamattuasi päivittäin sähköisesti tai printattuna!

Kuvassa on iPad sekä heprean kielinen Biblia Hebraica Stuttgantersia että Sweten Septuaginta.

Kuvassa on iPad sekä heprean kielinen Biblia Hebraica Stuttgantersia että Sweten kreikankielinen Septuaginta. 2000-luku.

King James Version. Ääniraamattu CD. Lähde: http://www.thehouseofoojah.com/ccp0-prodshow/kjv-audio-bible-CD.html

King James Version. Ääniraamattu CD. 1990-luku. Lähde: http://www.thehouseofoojah.com/ccp0-prodshow/kjv-audio-bible-CD.html

Raamattu Kansalle käännös. 2000-luku.

Raamattu Kansalle käännös. 2000-luku.

Wikimedia Commons

Ensimmäiset suomenkieliset Biblia-Raamatut tulivat 1600-luvulla hyödyntäen uutta siirettävistä kirjaimista ladottavaa kirjapainotekniikkaa. Lähde: Wikimedia Commons

Jesaja-käärö. Materiaali eläimen nahkaa. Kyseinen julkaisumuoto on tyypillinen synagooga-alusta. Tekstissä havaittava masoreettinen kirjoitusasu on 900-luvulta.  Lähde: Wikimedia Commons

Jesaja-käärö. Materiaali eläimen nahkaa. Kyseinen julkaisumuoto on tyypillinen synagooga-alusta. Tekstissä havaittava masoreettinen kirjoitusasu on 900-luvulta, vaikka käärö on tuoreempi. Lähde: Wikimedia Commons

Kyseessä on kirjaksi nidottu, papyruskääröstä leikattu suorakulmanmuotoinen papyrussivu. Kristityt ottivat koodeksikirjat käyttöön jo hyvin varhaisessa vaiheessa nopeuttaakseen lähetystyötä. Kuvassa Uuden testamentin Koodeksi Vaticanus. Kieli on koineekreikkaa ja majuskuulikirjoitusta. Lähde: Wikimedia Commons

Kyseessä on kirjaksi nidottu, papyruskääröstä leikattu suorakulmanmuotoinen papyrussivu. Kristityt ottivat koodeksikirjat käyttöön jo hyvin varhaisessa vaiheessa nopeuttaakseen lähetystyötä. Kuvassa Uuden testamentin Koodeksi Vaticanus. Kieli on koineekreikkaa ja majuskuulikirjoitusta. 300/400-luku. Lähde: Wikimedia Commons

Löytöpaikka Qumran, Kuollutmeri. Materiaali on alunperin ollut 6,7 metrinä pitkä nash-papyrus käärörulla.

Löytöpaikka Qumran, Kuollutmeri. Materiaali on alunperin ollut 6,7 metrinä pitkä nash-papyrus käärörulla. Ajoitus on n. 350-110 eKr. Fontti on niin kutsuttua Qumranin hepreaa.