Kenosis kristologia ja Jeesuksen ihmeet 1

By EsaArrayWith 3 comments

JOHDANTO AIHEESEEN

”Katsokaa, Jeesus oli ihminen siihen saakka kunnes Jumala kosketti häntä ja laittoi elävän Jumalan Hengen hänen sisimpäänsä. Kuinka rohkaisevaa tämä on!” kertoi Victoria Osteen eräässä Yhdysvaltain suosituimmassa Lakewood Church -megaseurakunnassa 23.11.2011.

Väite, että Jeesus teki ihmeitä ainoastaan ihmisenä Pyhän Hengen voimassa, voittaa seuraajia karismaattisen liikkeen liepeillä (Musick; Atkinson 2012, 26). Keskeisin teologinen peruste ajattelutavalle on niin kutsuttu kenosis kristologia, joka muodostuu usean Uuden testamentin avainjakeen tulkinnasta ja jossa erityisesti Jeesuksen ihmiseksi tulemista (inkarnaatiota) yritetään selittää Filippiläiskirjeen 2:7 verbin èkénoosen (verbi: kenoo, nomini: kenosis) avulla: ”Joka, vaikka Hänellä oli Jumalan muoto, ei katsonut saaliikseensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, hamaan ristinkuolemaan saakka” (Fil 2:6-7, KR 38). Tämän kirjoitussarjan tehtävä on arvioida kenosis kristologian suhdetta Jeesuksen yliluonnollisen toiminnan ymmärtämiseen kolmen erillisen liikkeen parissa, joita ovat voimaevankeliointiliike, menestysteologia (huom: saatan rajata menestysteologisen mallin pois tarkastelusta jos en saa aiheeseen liittyvää kirjallista materiaalia tarpeeksi) ja uusapostolinen liike, ja suhteuttaa niiden opetuksia sekä oppihistoriaan että lähempään eksegeettiseen Raamatun tarkasteluun.

LÄHTÖKOHTANA KRISTOLOGISET SEURAUKSET

Keskipisteessä asiasta kirjoitettaessa on oppi Kristuksesta eli kristologia. Lähtökohta on: Jeesus oli inkarnoitunut Jumala (ihmiseksi tullut Jumala) neitseellisen sikiämisen hetkestä alkaen, yhtä aikaa 100 % Jumala ja 100 % ihminen.

Edellä viitattu Victoria Osteen poikkeaa tästä ja hän edustaa jollakin tapaa menestysteologista lähestymistapaa. Näkökulmasta kirjoittaneiden kannattajien joukossa on kuitenkin merkittäviä näkemyksellisiä aste-eroja, jotka johtavat lievistä vakaviin seurauksiin suhteessa oppiin Kristuksesta.

Painotuksen siinä päässä, joka muotoilee sanansa varovaisesti suhteessa klassiseen kristinuskoon, sijaitsee Vanhasta testamentista väitellyt teologian tohtori ja Vineyard-liikkeeseen identifoituva Jack Deere. Hänen mukaansa Jeesus valitsi rajoittaa omia jumalallisia attribuuttejaan ja käytti ihmisenä Pyhän Hengen voimaa profetoimisen, riivaajien ulos ajamisen ja ihmetekojen lähteenä jumaluuteen kuuluvan voiman sijaan (1996, 43-44). Hän kuitenkin myöntää, että vähemmistö Jeesuksen ihmeistä on mahdollista tulkita paljastavan Jeesuksen jumalallinen luonne (etm., 43 nootti 8). Deere pitää itsensä niin lähellä kuin mahdollista klassisen kristillisyyden tapaa ymmärtää Jeesuksen maanpäällinen elämä, mutta eksegeettinen kysymysten asettelu, mitä Jeesuksen ihmeet paljastavat Jeesuksesta, muuta kuin esimerkin hänen seuraajiensa voimaevankeliointiin pyrkivästä palvelustyömallista, on Deeren opetuksessa vähän sivuttu aihe ja keskeinen kristologinen pohdinnan kohde tässä kirjoituksessa.

Janan toisessa päässä ovat muun muassa uusapostolisen liikkeen apostolin Bill Johnsonin toteamukset. Hän kyllä uskoo, että Jeesus oli 100 % Jumala ja 100 % ihminen, mutta hänen näkemyksensä Jeesuksen maanpäällisestä elämän tulkintamallista poikkeaa ainakin Jack Deerestä. Hänen ajattelutapansa Jumalan ihmiseksi tulemisen hetkestä osoittaa, että Jeesus luopui jumaluudestaan inkarnaation hetkenä. Johnson opettaa, että Jeesus laittoi sivuun jumalalliset kykynsä tullessaan ihmiseksi, ja lopulta hän teki ihmeet, voitti saatanan ja kuoli ristillä ei Jumalana, vaan ihmisenä — oikeassa suhteessa Jumalaan (Johnson 2013, 29, 32). Ainoastaan ”voitelu on se, joka yhdisti Jeesuksen, miehen, jumalalliseen” (emt., 88). Perinteisesti on ajateltu, että Jeesus itse oli Jumala.

Johnson erottaa Jeesuksen ja Kristuksen toisistaan siten, että jälkimmäinen viittaa voitelun vastaanottamisen kokemukseen Jeesuksen kasteessa (emt., 87). Perinteisesti on nähty, että Jeesus oli Kristus jo aikojen alusta alkaen. Pyhän Hengen kaste nähtiin todisteena tästä, messiaanisesta totuudesta. Klassiset adoptionistiset kristologiset harhaopit erottivat myös Jeesuksen ja Kristuksen toisistaan ja näkivät Kristuksen tulevan Jeesukseen joko kasteessa, ylösnousemuksessa tai taivaaseen asettumisessa.

Viimeiseksi Bill Johnson on väittänyt menestysteologian Jeesuksen hengellinen kuolema – oppia muistuttavin sanankääntein, että Jeesuksen täytyi syntyä ”uudesti”, kuten hän saarnassaan Bethel – seurakunnalleen esitti (9.12.2009 33:48 min) tai ”kahdesti” kuten hän kirjoittaa kirjassaan Hosting the Presence: Unveiling Heaven’s Agenda. Ensimmäinen oli hänen luonnollinen syntymä ja jälkimmäinen hänen ylösnousemuksensa (Johnson 2012, 46; Atkinson 2012).

Saarnan ja kirjan välisillä perusteluilla on eronsa ja ristiriitansa. Saarnassa syy uudestisyntymälle annettiin perinteinen menestysteologinen selitys ja ensi silmäykseltä kirjaimelliselta raamatuntulkinnalta vaikuttava selitys, että Jeesus tuli ristin kuolemassaan synniksi (2. Kor 5:21; vrt. Atkinson 2012): ”Tiesittekö, että Jeesuksen täytyi syntyä uudesti?…Hänen täytyi. Hän tuli synniksi.” Kirjassa väitteen tueksi tarjottiin Jeesuksen ylösnousemusta selittävät Uuden testamentin kielikuvat, että Jeesus syntyi ensimmäisenä veljiensä joukossa (Ap.t. 13:30; 32-33). Osaltaan tämä paljastaa kuvan Johnsonista, joka ei aina ymmärrä itsekään mitä opillisia seurauksia hänen sanoillaan on, mutta osaltaan hänen kristologinen ajattelutapansa on järjestelmällinen.

Yhteinen päämäärä teologisista aste-eroista riippumatta voimaevankeliointipainotuksissa on Jack Deeren sanoin ”jumalallinen malli palvelustehtävästä”, jonka esimerkin mukaisesti Jeesuksen seuraajat palvelevat. Tämä kirjoitus tähtää arvioimaan, minkälaisen mallin Uuden testamentin ihmeiden sanoma tarjoaa nykyseurakunnalle?

MITÄ KIRJOITUSSARJA PITÄÄ SISÄLLÄÄN?

(Raaka suunnitelma, joka varmasti vielä kehittyy)
1. JOHDANTO AIHEESEEN

2. OPPIHISTORIA
A. Kenosis kristologia kehitys
B. Joidenkin keskeisten opillisten aihoioiden kehitys
C. Voimaevankeliointi-malli
D. Menestysteologinen-malli
E. Uusapostolinen malli

3. KESKEISET RAAMATUN TEKSTIT JA RAAMATTUTEOLOGISET TEEMAT
A. Filippilläiskirje 2:6 tulkintaa
B. Jeesuksen ihmekertomukset ja Raamattu teologia
1) Luukas 4
2) 1. Joh 3:8
3) Joh 14:12
4) …
C. Mikä on evankeliumi: Jumalan valtakuntako nyt?
D. Ihmekertomusten kristologinen kokonaiskuva?

4. ARVIO: Minkälaisen mallin Jeesuksen palvelustehtävä ihmeineen tarjoaa: a) Samaistumisen kohteen hänen seuraajilleen ihmeitä tekevästä palvelusmallista, b) Ainutlaatuisen Jeesuksen olemusta valottavan mallin vai c) sekoitus kohtaa a) ja b)?

5. LOPETUS

6. SANASTO: vaikeiden käsitteiden selitykset

7. SITAATIT (alkuperäiset ja käännökset)

8. LÄHDELUETTELO